tiistai 12. marraskuuta 2013

Poliisivaltio

No niin, sitten kritiikkiä vähän tähän leppoisan oloiseen maahan! Ei oikeasti kyllä mitään kovinkaan vakavaa, eikä ees oikeastaan mitään ärsyttävää, mutta kummallista ja ihmetyttävää.

Tietyistä jutuista ollaan meinaan todella tarkkoja. Esimerkiksi julkinen ryypiskely on hyvinkin paheksuttua. Ei näy vissiin puistokänniläisiä ainakaan Tromssassa (ja ymmärtääkseni sama mentaliteetti on koko maassa), sillä jo sen bissen kädessä pitämisestä voi saada poliisilta kyydin kotio. Tosin Tromssan kylmissä talvissahan se on ihan jees, mutta en oo vielä ainakaan tohtinut kokeilla empiirisin menetelmin sitä, että onko se oikeasti niin hyvä idea kuin mitä tavallaan vois luulla.

Samoin myös baarissa ovat hyvinkin seikkaperäisiä siinä, ettei siellä näytetä omaa jurritilaa, ja nopeasti heitetään uloskin. Kämppiksistäni on tämän syksyn aikana heitetty baarista ulos (mun mielestä aika perusteettomasti) viisi yhdeksästä.... Syitä ovat olleet mm. seuraavat:

- kaverin olkapäähän nojaaminen ("Tänne et kyllä sammu!"
- korokkeella tanssiminen, ei horjahtelu eikä villitseminen, ei edes pomppiminen
- oluen kaataminen (no eiks tää nyt ainakin oo tavallisin asia, mitä baarissa tehdään?!)

Tänään tutustuin vielä yhteen jännittävän tosissaan otettuun käytäntöön, yliopiston tenttiperiaatteisiin. Ensinnäkin, tentit pidetään erillisessä exam housessa, joka on noin 3,5km päässä kampuksesta. Siis kokonainen talo vain kokeille. Niin, ja samalla Tromssassa on huutava pula asunnoista opiskelijoille.... Mutta eihän niitä kokeita nyt todellakaan voi normaalissa luentosalissa pitää, siellähän ei ole seinämiä pöytien välissä ja no muita syitä en keksi/eroja. Ja koetta ei pidä kurssin opettaja, ei, vaan siellä on monta eläkeikäistä ihmistä, jotka ovat examinatorseja ja kurssien opettajat eivät edes tunne koekäytäntöjä. He eivät edes arvostele kokeita, sillä ne tehdään anonyymeina ja kolme eri arvostelijaa arvostelee sen ja siitä sitten kai keskiarvo lasketaan. Ja tenttiin ei saa tuoda muuta kuin kynän (oltava musta kuulakärkikynä, koska paperi on jotain hiili-kopio-paperia....) ja vesipullon ja istuttava on merkatuilla paikoilla. Tunne oli kuin ylppäreissä! Ja no, en vaan oikeen näe tätä pointtia kun vie hirveästi resursseja tällainen käytäntö, ja ikävää, ettei luennoitsijat tiedä kokeesta, sillä silloin he ei voi informoida opiskelijoita ja se, ettei oikein tiedä, mitä tuleman pitää ei oo kovinkaan motivoivaa eikä myöskään mun mielestä tue oppimista, sillä jos opettaja ei arvostele laatimaansa tenttiä, voidaan siinä painottaa eri asioita kuin luennoilla jne. Ja palautetta arvioinnista/tentistä ei saa opettajalta tai näin ollen oikein keltään, jolloin koe ei toimi oppimisen välineenä vaan vain mittarina.

Mutta no, jännäähän se oli! Mutta kriitikin sana vielä siitäkin, että jos olisin yhtään tentti-jännittäjä, niin tuollainen hirveän tiukkaan määritelty tilanne ei välttis olis paras mahdollinen, koska kyllähän sitä jännittää sitä enemmän, mitä epä-rennompi tilanne on. Ja tää oli epärentoa, kun on 2 A4:ta ohjeita edessä, miten toimitaan ja miten ei ja ilmapiiri oli, että jos mokaat jonkun pikkukohdan niin homma oli sitten siinä. Tosin kivaa on se, että taukoja saa pitää missä vaiheessa vaan (tietty yhden näistä eläkeläisistä valvonnassa), että jos tarttee hermosauhut tai hätäpissa yllättää niin no problem. Ja että exam housessa oli tosi isot ikkunat vuorille ja merelle, että sitä oli kiva katsella välillä myös.

Mutta nää ja juuston hinta on oikeestaan mun ainoat kritiikin kohteet täällä, että sanoisin, että ei paha.

Tänään laitoin myös ps jouluvalot hihihih :) Pimeää on koko ajan enemmän ja enemmän, mutta mä kutsuisin sitä lähinnä tunnelmalliseksi. Eikä se nyt sellasta pilkkopimeetä oo. Eilenkin olin kävelyllä ja päätin sitten tehdä pienen metsäretken samalla (illalla), ja vaikkei lamppuja ollut mailla halmeilla, niin ihan hyvin siellä näki umpihangessa tarpoa.

Tsaukki vaan!

lauantai 2. marraskuuta 2013

On ilmoja pidellyt!

Marraskuun toinen päivä sitten jo! Ahdistaa edelleen aika kovin kotiin paluun läheisyys, mutta onhan tässä vielä nautiskelu- ja seikkailuaikaa vajaa kaksi kuukautta. Se on ihan ookoo uskoakseni ja toivoakseni. Mutta silti, tulkaa muut vuodeksi. Oon aika varma, että se kannattaisi.

Lunta on ollut nyt jo muutaman viikon ajan mukavasti, ja luojan kiitos siitä, koska pimeyttä on ollut myös jo jonkin aikaa, tänään aurinko alkoi laskea kahden pintaan, pimeää on jo nyt, kolmen jälkeen. Mua tää ei oikeestaan haittaa, koska onhan tää nyt herran jumala tunnelmallista! Tuikkuja huoneeseen ja kutimet käteen ja skandinaavista melankolia-poppia, vaikka José Gonzalezia tai Jenny Hvalia soimaan.

Jos kuitenkin kaamosmasennus yllättää pienen kulkijan, niin yliopistolta löytyy Polar café. Siellä on joka aamu muutaman tunnin ajan ilmaista teetä ja kahvia ja jotain pientä purtavaa, sekä mikä tärkeintä, kirkasvalolamppu, jonka edessä sitten paistatellaan kukin vuorollaan kymmenisen minuuttia. Ihan uskomatonta kyllä tääkin asia, musta on mahtavaa, kuinka paljon yliopisto panostaa tällaisiin juttuihin!

D-vitamiinia ja sitä kuuluisaa kalanmaksaöljyä sitten pitää myös muistaa napsia, maskuliiniset kämppikseni sitä, trinn:iä, itse asiassa lipittävät, koska no, no pain no gain-asenteella he ruokalusikallisen öljyä irvistäen nauttivat päivittäin. Mutta mä kyllä suosin kapseleita.

Ja vaikka pimeys tuleekin (vähän kuumottelen joulukuuta, jolloin ilmeisesti aurinkoa ei vaan oo), niin aktiviteetit ei vähene! Viime viikonloppuna olivat viimein nämä Insomnia-festarit, jotka olivat törkeen upeet. Suosittelen erittäin vahvasti vapaaehtoiseksi sinne menoa, olin torstaina duunissa 19-03, oli tosi leppoisaa ja kivaa tutustua uusiin mukaviin tyyppeihin, ja koska Norjassa kaikkialla aina saa ilmaista ruokaa, sain kaksi lämmintä ateriaakin ja paljon paljon paljon kaikkia snäksejä ja muun muassa tosi hyvää chaita. Ja tästä hyvästä sain ilmaisen lipun loppufestareille.

Perjantaina mentiinkin sitten kämppisporukalla katsastamaan tarjontaa, Loviisa Negga, Blót ja Todd Terje toimivat kaikki tosi hyvin ja oli hauskaa. Lauantaina vielä jaksoin sitten Austraa käydä puolalaisen kaverin kanssa katsomassa, ja hieman Ana Helderiä tanssimassa.

Tänä viikonloppuna taas on ollut Halloween-bileitä ympäri kaupunkia torstaista lähtien, kuumottavaa kävellä kaupungilla kun ihmiset on pukeutuneet, mutta siihen tottuu. Mutta eli kun tuutte tänne syksyllä, ja pakkaatte, ei haittaa ottaa jotain kivaa naamiasasua/-rekvisiittaa mukaan.

Nyt alan leipoa sämpylöitä ennen kuin lähden Lissien keikalle keskustaan. Ha det de alle!